Kesän kohokohta höyrylaivaväelle on jokavuotinen regatta, johon tänä vuonna kokoonnuttiin Puumalaan heinäkuun puolivälissä. Helteinen sää suosi ja yleisöä Puumalan satamassa riitti.
Halkoja palaa kesän mittaan reilusti ja "tankkauspaikat" pitää pitemmillä matkoilla sopia etukäteen. Käy se tarvittaessa näinkin, kun halkojen toimittaja tuo tilauksen suoraan laivan kyljelle.
Heinäkuun alussa risteiltiin eteläisellä Saimaalla tilausajon merkeissä ja Suomen suvi tarjoili parastaan. Ristiinan Kallioniemessä kesäilta oli kuvankaunis.
Ahdin kevät alkoi hieman ikävällä yllätyksellä kun katsastuksessa ilmeni, että höyrykattilan rakenteeseen keskeisesti kuuluvista sidepulteista osa oli syöpynyt vaihtokuntoon. Pikaisesti käynnistetty vaihtotyö saatiin tehtyä Juhannukseen mennessä vaikka työtila kattilan takana ja sisällä lieskauunissa oli enemmän kuin ahdas.
Talvi ja jäät pitävät laivoja vielä otteessaan, mutta kevättä on jo vahvasti ilmassa pidentyvien päivien myötä. Parin kuukauden päästä taas höyrytään.
Ahdin kauden päättävä karwalakkiristeily suuntautui Lokakuun alussa perinteisesti yhteen eteläisen Saimaan upeimmista retkisatamista eli Satamosaareen. Retkelle lähdettäessä Kanavansuun telakalla "paistatteli päivää" laiturissa useampikin vanha höyrylaiva. Kuvassa Ahti höyryää lähtövalmiina, muut laivat jo talven odotuksessa.
Koronakesästä huolimatta Ahti on ollut liikkeellä muutamaan otteeseen. Kesän pitkä reissu suuntautui tilausajona Heinäveden reitille heinäkuun alun helteisinä päivinä, jolloin Saimaa tarjosi parastaan joka suhteessa. Jo menomatkalla Puumalassa lämpötila hipoi kolmeakymmentä astetta.
Kauden avauspurjehdus tehtiin perinteisesti Kanavansuun telakalta Lappeenrannan satamaan ja takaisin. Sää suosi kun toukokuun koleus vaihtui juuri sopivasti lähes kesäiseen säähän.
